Solarigrafia – Neulan­reikä­kamera

Neulanreikäkameran lopputulokset ovat vähintäänkin yllättäviä. Ja mikä hienointa, prosessissa voi mennä mikä vain pieleen! Kamera voi saada kosteutta sisäänsä niin paljon, että paperi tuhoutuu. Linnut saattavat nokkia sen rikki. Joku ilkeä ohikulkija tuhoaa kameran ihan vaan huvikseen. Skannaus epäonnistuu. Valokuvapaperi valottuu jostain syystä ennen skannausta. Mutta joskus “sikaa saanut” kuva saattaa olla hyvä juuri sen takia, että se on osittain tuhoutunut.

Olen tehnyt neulanreikäkameroita pääasiallisesti oluttölkkiin ja Pringles purkkeihin. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Oluttölkkiin kamera on helpompi valmistaa ja se kestää paremmin kosteutta, mutta Pringles purkin kuvat saattavat olla hyvinkin mielenkiintoisia, koska kosteus pääsee sen sisään helpommin ellei sitä suojaa täysin ilmastointiteipillä tai muilla keinoin. Jos liikaa suojaamista edes pohtii, niin kannattaa ehkä rakentaa kamera johonkin muuhun laatikkoon.

Kameran rakentaminen tölkkiin

Mitä kameran valmistukseen tarvitaan?

  • Oluttölkkejä, 0,5l ja 0,33l
  • Valokuvapaperia, 13 cm x 18 cm
  • Ilmastointiteippiä
  • Huonot sakset (ei upouusia Fiskarseja), puukko tai tölkinavaaja
  • Neula
  • Remmejä tms. joilla kamera kiinnitetään kuvauspaikalle
  • Skanneri (jos et omista sellaista, niin kirjastoista löytyy)

1. Leikkaa 0,5 litran tölkin yläosa pois. Tämän voisi tehdä nätisti tölkinavaajalla, mutta itse olen leikannut kannen pois ronskisti puukolla. Muuta merkitystä tällä ei ole, kuin että tölkin reunaan jää ikäviä teräviä kärkiä, minkä takia pitää olla tarkkana, kun valokuvapaperia laittaa tölkkiin ja ottaa tölkistä pois, ettei riko sormia tai paperia.

2. Leikkaa 0,33 litran tölkki keskeltä kahtia.

3. Tee neulalla 0,5 litran tölkkiin reikä noin puoleen väliin.

4. Sulje verhot ja sammuta valot! Tai mene vaikka vessaan. Valokuvapaperi pitää ottaa pussista pois ainoastaan pimeässä. Jos paperi saa valoa, niin se alkaa valottua ja paperi on jo pilalla. Tämän voi tehdä myös pimiöstä tutussa punaisessa valossa.

Suuremman valokuvapaperin voi myös leikata kahteen osaan.

5. Laita valokuvapaperi tölkkiin ja aseta se niin, että tölkkiin tehty reikä jää valokuvapaperin aukkoon. Ja paperi niin päin, että valottuva puoli jää sisäpuolelle.

6. Laita 0,33 litran tölkki 0,5 litran tölkin kanneksi.

7. Teippaa neulanreikä kiinni aukon sulkimeksi. Tämä kannattaa tehdä mustalla teipillä, ettei valoa pääse teipin läpi tölkkiin ennen valotuksen aloittamista. Reiän päälle voi laittaa vaikka pahvinpalasen ja teippaa reiän kiinni sen jälkeen.

8. Teippaa tämän jälkeen vielä kaksi tölkkiä yhteen hyvin. Kamera on valmis!

9. Vie kamera kuvauspaikalle ja kiinnitä se remmeillä johonkin. Tärkeintä on, että muistaa ottaa sulkimen pois reiän päältä! Ao. tilanteessa muistin, että suljin pitää ottaa pois vasta kun olin kävellyt kameralta pois noin puoli kilometriä – ja ei kun takaisin. Olen myös kiinnittänyt kameroihin lapun, jossa kerron että kyseessä on neulanreikäkamera ja että ”älä pliis riko”.

Tämän jälkeen vain odotellaan. Sitä kuinka kauan ei voi koskaan tietää. Kuvasta tulee mitä siitä tulee. 

Kun aikaa on mennyt vaikka pari kolme kuukautta, on aika hakea kamera. Teippaa reikä ennen kuin irrotat kameran. Muuten valokuvapaperi jatkaa valottumista kameran siirron ajan.

Kuvan skannaus ja käsittely

Skannaaminen on hyvä tehdä pimeässä huoneessa tai vähintäänkin hämärässä. Jos täysin pimeää tilaa ei ole, esim. kirjastossa, niin valokuvapaperi kannattaa ottaa pois mustan muovipussin tai repun sisällä. 

Valmistele skanneriohjelman asetukset ennen kuin otat paperin pois kamerasta. Laita paperi nopeasti skanneriin. Skannaa kuva, esim. 600 dpi resoluutiolla. Skannaaminen valottaa paperia, joten resoluutiota ei kannata laittaa liian suureksi. Mitä suurempi resoluutio, sitä kauemmin skannauksessa menee. Tämä voi johtaa siihen, että osa kuvasta näyttää hyvältä ja osa on valottunut liikaa, koska skanneri ruksuttaa minuutteja kuvan kanssa.

Valokuvapaperin voi vielä skannata toisen tai kolmannenkin kerran, mutta sen jälkeen se on aika lailla tuhoutunut.

Skannattu kuva on negatiivi ja näyttää kutakuinkin tältä.

Skannattu negatiivi.

Kuva täytyy invertoida ja kääntää peilikuvaksi kuvankäsittelyohjelmassa (Photoshop tai ilmainen GIMP). Invertoinnin jälkeen kuva näyttää tältä.

Invertoinnin jälkeen.

Tämän jälkeen kuvaa voi käsitellä haluamaansa suuntaan. Photoshopin Selective color -työkalulla voi saada eri värikanavista informaatiota esille. Curves on myös, kuten aina, hyvä työkalu kuvan käsittelyyn.

Lopullinen, käsitelty kuva.