Solarigrafia – Neulan­reikä­kamera

Solarigrafian lopputulokset ovat vähintäänkin yllättäviä. Ja mikä hienointa, prosessissa voi mennä mikä vain pieleen! Kamera voi saada kosteutta sisäänsä niin paljon, että paperi menee pilalle. Linnut saattavat nokkia kameran rikki. Joku ilkeä ohikulkija tuhoaa kameran ihan vaan huvikseen. Skannaus epäonnistuu. Valokuvapaperi valottuu jostain syystä ennen skannausta. Mutta joskus kuva saattaa olla hyvä juuri sen takia, että se on osittain tuhoutunut.

Olen tehnyt neulanreikäkameroita pääasiallisesti juomatölkkeihin ja Pringles purkkeihin. Tölkkiin kamera on helpompi valmistaa ja se kestää paremmin kosteutta. Pringles purkki tai muut pahviin rakennetut kamerat ovat entisiä parin sateen jälkeen.

Kameran rakentaminen tölkkiin

Mitä kameran valmistukseen tarvitaan?

• Kaksi tölkkiä, 0,5l tai 0,44l ja 0,33l
• Mustavalkoista valokuvapaperia, 13 cm x 18 cm
• Ilmastointiteippiä
• Huonot sakset (ei upouusia Fiskarseja), puukko, mattoveitsi tms.
• Neula
• Remmejä, nippusiteitä tms. joilla kamera kiinnitetään kuvauspaikalle
• Skanneri (jos et omista sellaista, niin kirjastoista löytyy)

Vapaaehtoisia tarvikkeita:

• Mustaa spraymaalia
• Hiustenkuivaaja
• Pimiöpussi valokuvapaperille

1. Leikkaa 0,5 tai 0,44 litran tölkin yläosa pois mattoveitsellä, tölkinavaajalla tms.

2. Leikkaa 0,33 litran tölkki keskeltä kahtia.

3. Tölkkien sisukset voi maalata spraymaalilla mustaksi. Se vähentää mahdollista valon heijastumista tölkin sisäseinästä valokuvapaperiin.

4. Tee neulalla suurempaan tölkkiin reikä noin puoleen väliin tai hieman sen yläpuolelle. Mitä ohuempi neula sitä tarkempi kuvasta tulee. 0,4 mm helmineulalla reiän tekeminen vielä onnistuu, vaikka se onkin hyvin taipuisa. Jos haluaa hifistellä, niin aukon optimaalisen koon voi laskea kun tietää kameran polttovälin (etäisyys valokuvapaperista aukkoon) Mr Pinhole -sivuston laskurilla.

5. Paperin tulee olla mustavalkoista muovipaperia. Kuitupaperit eivät kuulemma vain toimi solarigrafiassa enkä ole niitä edes koittanut. Helmiäis- ja satiinipaperit tuottavat hieman lämminsävyisemman kuvan kuin kiiltävä.

6. Sulje verhot ja sammuta valot! Tai mene vaikka vessaan. Valokuvapaperi kannattaa ottaa suojapussista pois pimeässä sillä paperi alkaa valottumaan, kun se saa valoa. Homma ei ole kuitenkaan tuhoon tuomittu mikäli paperi saa hetkellisesti valoa verhoilla pimennetyssä huoneessa. Tämä ei ole kuitenkaan niin tarkkaa touhua. Joo, nämä kaikki seuraavat pimeässä tehtävät viheet on vaikeita, koska pimeys.. Pimiöistä tuttua punaista valoa kannattaa käyttää apuna. Se säästää aikaa eikä paperin tölkin sisään laittamisessa tule sähläiltyä. Jos uskaltaa, niin otsalamppujen punaista valoa voi käyttää apuna, mutta sen aallonpituudesta ja vaikutuksesta paperiin en voi mennä takuuseen.

7. Laita valokuvapaperi tölkkiin ja aseta se niin, että tölkkiin tehty reikä jää valokuvapaperin aukkoon. Ja paperi niin päin, että valottuva puoli jää sisäpuolelle. Jos ei ole varma kumpi on valottuva puoli, niin paperin kulmasta voi testata peukalolla ja etusormella varovasti puristamalla – valottuva puoli on se, joka tarraa sormeen kiinni.

8. Laita 0,33 litran tölkki suuremman tölkin kanneksi.

9. Teippaa reikä kiinni aukon sulkimeksi. Tämä kannattaa tehdä mustalla teipillä, ettei valoa pääse teipin läpi tölkkiin ennen valotuksen aloittamista. Aukon päälle voi laittaa vaikka pahvinpalasen tai muun ohuen valoa läpäisemättömän läpyskän ja teipata aukko kiinni sen jälkeen.

10. Teippaa tämän jälkeen vielä kaksi tölkkiä yhteen hyvin. Kamera on valmis!

11. Vie kamera kuvauspaikalle ja kiinnitä se remmeillä tai nippusiteillä puuhun, kaiteeseen, lyhtypylvääseen tai mihin vaan mikä pysyy pitkiä aikoja paikallaan. Jos alueella liikkuu paljon ihmisiä on kamera hyvä asettaa korkealle käsien ulottumattomiin. Tärkeintä on, että muistaa ottaa sulkimen pois reiän päältä! Olen myös kiinnittänyt kameroihin infolapun, jossa kerron mistä tölkissä on kyse.

12. Tämän jälkeen vain odotellaan. Mutta kuinka kauan? Kyllä se kamera kannattaa jättää ainakin pariksi kuukaudeksi kuvaamaan. Tai puoleksi vuodeksi. Tai vaikka vuodeksi. Kuvasta tulee mitä siitä tulee!

13. Kun haet kameran, muista teipata aukko kiinni ennen kuin irrotat sen!

Kuvan skannaus ja käsittely

Ei muuta kuin takaisin vessaan, pimiövalo päälle ja kamera auki. Kameran sisään saattaa muodostua kosteutta ja kuivattelenkin kameran sisuksia hiustenkuivaajalla paperin vielä siellä ollessa. Kun paperi on tarpeeksi kuiva, laitan sen pimiöpussiin ja muutaman kirjan alle suoristumaan. Paperi on helpompi saada skanneriin oikeaan kohtaan, kun se on suoristunut.

Valmistele skanneriohjelman asetukset ennen kuin laitat paperin skanneriin. Epson Scan 2 ohjelman asetukset voivat olla seuraavat.

Skannereissa on yleensä esiskannausominaisuus minkä jälkeen skannausalasta voi rajata alueen joka skannataan. Tätä varten on hyvä tehdä tavalliseen tulostuspaperiin hieman valouvapaperia suurempi aukko, minkä sisään valokuvapaperi on helppo asettaa. Muuten on hankala rajata oikeaa kohtaa skannausohjelmasta eikä koko skannausalaa kannata skannata, sillä skannerin valo on silloin pidemmän aikaa päällä ja se tuhoaa paperia. Esiskannauksen jälkeen on helppo rajata skannattava alue.

Jos kameraa ei saa purettua kuin vasta skannerin ääressä esim. kirjastossa jossa tilaa ei saa pimennettyä, kannattaa se tehdä mustan muovipussin tai repun sisällä ja siirtää paperin nopeasti skanneriin.

Skannaa kuva!

Skannattu kuva on negatiivi ja näyttää kutakuinkin tältä.

Kuva täytyy invertoida kuvankäsittelyohjelmassa (esim. Photoshop tai ilmainen GIMP). Invertoinnin jälkeen kuva näyttää tältä.

Kuva valottuu paperiin peilikuvana, joten sen voi kääntää (PS: Flip canvas horizontal). Tätä kuvaa en kääntänyt, koska se toimii sommitelmallisesti paremmin peilikuvana.

Kuvaa voi käsitellä juuri siihen suuntaan ja niin taiteellisesti kuin haluat. Lähtökohtaisesti kuvat ovat sinisen sävyisiä, mutta miksi jäädä siihen? Kuvista saa värejä ja kontrastia säätämällä täysin omanlaisiaan.